Haastattelu on usein paras ja tehokkain tapa hankkia uutta tietoa viestintä- ja markkinointisisältöjä varten. Kuinka kaikkia osapuolia hyödyttävä haastattelu kannattaa toteuttaa käytännössä?
”Mistä löydän luotettavaa tietoa?” ”Kuka tietää tästä asiasta eniten?” Ainakin noihin kahteen kysymykseen on löydettävä vastaus ennen kuin uusi artikkeli, uutinen, postaus tai jokin muu viestintäsisältö näkee päivänvalon. Jos et itse tiedä asiasta tarpeeksi eikä netin tietotoimistokaan osaa kysymyksiin vastata, on syytä ottaa yhteyttä oikeisiin asiantuntijoihin. Haastattelulla saat käyttöösi viimeisimmän tiedon asiasta kuin asiasta.
Miten saat ihmisen haastateltavaksi?
Haastateltavalla henkilöllä on oltava jokin motiivi, miksi hän käyttää kallista aikaansa haastatteluun juuri sinun kanssasi. Moni ihminen suostuu haastateltavaksi ”viran puolesta”. Useilla viranomaisilla on jopa tiedonantovelvollisuus, joten heidän on vastattava kysymyksiisi. Joillain ihmisillä ja organisaatioilla on puolestaan oma vahva missio ja agenda, jolle he haluavat saada haastattelun kautta näkyvyyttä. Yritykset myyvät tuotteitaan ja palvelujaan, yhteisöt ja poliitikot omia ideologioitaan.
Asetu haastateltavan asemaan: mitä näkyvyys artikkelissa tai videossa tarjoaa juuri hänelle tai hänen taustaorganisaatiolleen ja arvomaailmalleen? Kun osaat vastata kysymykseen, saat henkilön helpommin haastateltavaksi.
Miten haastattelu tapahtuu käytännössä?
Haastattelut tapahtuvat yleensä joko kasvokkain, puhelimitse tai jonkin neuvotteluapin välityksellä. Verkkoyhteyksien on silloin oltava kunnossa, ettei keskustelu katkeile tai pätki. Muutama mökiltä tekemäni haastattelu on ollut vaarassa epäonnistua teknisistä syistä, mutta lopulta kaikki haastattelut on saatu kunnialla maaliin asti.
Joissain tapauksissa sähköpostihaastattelu on kätevin tapa toimia. Sen vahvuuksia on, että sekä haastattelukysymyksiin että -vastauksiin voi tarvittaessa käyttää aikaa juuri niin pitkään kuin haluaa. Haastattelun tekijälle voi tosin tulla ongelmia, jos vastaaja kirjoittaa sähköpostivastauksensa hyvin jäykän kirjalliseen muotoon. Juhlapuheista ja virkamiesjargonista on vaikeaa koostaa eläväistä artikkelia.
Muistiinpanoja vai tallenteita?
Kellään meistä ei ole niin hyvä muisti, että voisimme pidemmässä haastattelussa luottaa vain siihen. Haastattelun sisältö on aina tavalla tai toisella tallennettava. Videossa tai podcastissa tallentaminen on jo alusta alkaen itsestäänselvyys, jolloin haastattelun lopullinen toimitustyö tapahtuu vasta tallennetta editoitaessa.
Kirjoitetuissa artikkeleissakin haastattelut voi tallentaa ja kirjoittaa artikkelit sitten tallenteiden pohjalta. Se on kuitenkin niin aikaa vievää puuhaa, että yleensä kannattaa tyytyä omiin muistiinpanoihin. Tähän tulokseen olen ainakin itse tullut.
Kirjoitan haastattelun aikana hyvin paljon muistiinpanoja. Niiden pohjalta voisi kirjoittaa artikkelien sijaan jo lyhyitä novelleja. Lopulliseen juttuun käytän vain murto-osan kaikesta aineistosta.
Tarjoa artikkeli, äänite tai video tarkastettavaksi
Kirjoitan artikkelit valmiiksi mahdollisimman pian haastattelun jälkeen. Näin käsitellyt asiat ja teemat ovat minulla vielä tuoreessa muistissa. Niin hyviä muistiinpanoja en osaa ainakaan itse kirjoittaa, että voisin niiden pohjalta vielä pari viikkoa myöhemmin kirjoittaa hyvää artikkelia. Toisilta se saattaa onnistua.
Kun artikkeli, podcast tai video on valmis, on se syytä käyttää haastateltavalla tarkastettavana ennen julkaisemista. Minä en ole virheetön, tuskin sinäkään. Siksi tarkastuskierros on välttämätön. Yksikään vastuullinen viestijä tai markkinoija ei halua julkaista sisältöä, joka sisältää asiavirheitä. Niistä seuraa ongelmia sinulle itsellesi, asiakkaallesi ja haastateltavalle. Win-win -tilanteen sijaan löydät itsesi loose-loose -tilanteesta.
Journalisteilla on aivan omat sääntönsä artikkelien tarkastamisesta, joihin en tässä uppoudu sen tarkemmin. Se sisällöntuottaminen, josta minä tässä artikkelissa kirjoitan, ei ole journalismia. Tässä on kyse viestinnästä, markkinoinnista ja sisältömarkkinoinnista.
Muista myös aina kertoa haastateltavalle koska ja missä kanavassa / kanavissa valmis tarina lopulta julkaistaan. Yleensä otan tämän puheeksi jo aivan haastattelun alussa. Jos et itse tiedä tarkalleen julkaisuajankohtaa, kerro tämä haastateltavalle avoimesti. Kerro julkaisuaika heti kun se selviää.
Jutun nettiosoite kannattaa toimittaa haastatellulle henkilölle, jolloin hän pääsee helposti jakamaan julkaistua tarinaa eteenpäin somessa ja omilla verkkosivuillaan.
Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä, miten käytännössä edetään: kai.tarkka@truestory.fi